Reilu viikko aikaa ja pitää jo esittää gradun idea kirjallisessa muodossa. Tuskallista, sillä juuri kun luulee keksineensä jotain erinomaista, se muuttuukin hetkessä surkeaksi kehityskelvottomaksi rusinaksi, joka loppujen lopuksi ei liity edes omaan pääaineeseen. Yön yli hautominen ei selvästikään tee hyvää aiheilleni. Jos ne eivät kestä edes yhtä yötä, miten ne voisivat kestää sen kokonaisen vuoden, kun joudun gradua kirjoittamaan?

”Aiheen rajaus on tutkimusaiheen löytämisen ohella toinen kysymys, johon liittyy jotain hyvin epämääräistä. Olenkin verrannut syntymässä olevaa tutkimusteemaa jonkinmoiseen alkuelävään, ameebaan. Varsinkin alkuvaiheessa tuo ameeba muuttaa alati hahmoaan tavalla, jota monet opinnäytteen laatijat ovat valmiita luonnehtimaan suorastaan kiusalliseksi. Pahimmillaan aihe on jo aamulla toinen kuin mitä se oli vielä illalla, unen uuvuttaessa pimeän tien kulkijan.”

Näin runollisia rupattelee Juha T. Hakala Graduoppaassaan.

Tänään pilkahti aurinkokin, mutta sitten alkoi sataa, ja lopulta ei satanut eikä paistanut - oli vain pilvistä. Kävin pienellä lenkillä ja tarkastelin syysilmojen aikaansaannoksia lehtipuissa. Rastaita lenteli parvissa sinne tänne.