Laitoin ragùa, siis jauheliha-tomaattikastiketta italialaisittain. Sitä laitellessani suunnittelin vähän opintoja. Tein Exceliin taulukon, laskin opintopisteitä, mietin mitä jo on, mitä vielä puuttuu ja millä kursseilla voisin nuo puutteet paikata. Sitten pommitin laitoksen amanuenssia sähköpostitse vaativilla kysymyksilläni kandidaatintutkintoon liittyen. Tällaisia tehokkuuden puuskia tulee aina välillä.

Tänäänpä alkoi sitten graduseminaari. Kaiken tämän muun lisäksi. Täytyy sanoa, että vähän hirvittää, kun vakaa aikomus olisi valmistua jouluun 2009 mennessä. Se tarkoittaisi, että minun olisi jätettävä valmis gradu luettavaksi lokakuussa, josta se menisi marraskuun tiedekuntaneuvoston viisaiden päiden hyväksyttäväksi, jolloin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoni hyväksyttäisiin joulukuun tiedekuntaneuvoston kokouksessa, koska sitä ei jostakin syystä voida hyväksyä samassa kokouksessa kuin graduni.

En tiedä, voinko mitenkään realistisesti saada sitä lokakuuhun mennessä valmiiksi, kun minulla on nyt näin paljon muitakin opintoja ja kesällä loppuu iäksi oikeus Kelan opintotukeen, mutta toivossa on hyvä elää. Laitan aikatauluuni, että gradun palautus vuoden kuluttua lokakuussa. Uskon kyllä olevani melko sinnikäs sissi tämänkaltaisissa asioissa. Kandidaatintutkielmakaan ei ollut mikään voimainkoitos. Graduni tulee kylläkin olemaan aivan toisenlaisesta aiheesta.